Jouluaatto haagalaisittain

Pahoista ennakkoaavistuksista huolimatta, aatto on sujunut sangen hyvin. Olen koristellut kuusta, käynyt kävelyllä ja joulusaunassa, juonut kahveja ja syönyt aterian (ajattelin kohta vetää vähän lisää isän tekemiä silakoita, koska ne ovat niin tuhottoman hyviä), sekä availlut yhdessä perheen kanssa "Joulumisun" (=Lilan vastine joulupukille) tuomia lahjoja.


Lohileipä mmm!


Isä ei ole säästänyt ketään koko päivän kestäneeltä puujalkavitsivirtaukseltaan.


Ihastuttava siskoni






Ernuenkeli sai taas paikkansa kuusesta


Alkupaloja


Lahjoja jakanut "Joulumisu", joka oli sanojensa mukaan kotoisin Venäjältä. Da.


Taka-alalla istuva Romy antoi vuoden ..erikoisimman lahjan! Ostajasta ei tietoa..


Sotkua piisaa

Sain liikaa lahjoja! Joulumisun tuomista paketeista paljastui
- Hackman-kattila
- Leipäveitsi
- Roald Dahlin "Nahka ja muita novelleja"
- Katri Lipsonin "Kosmonautti"
- Frédéric Beigbederin "8,99€"
- Mika Waltarin "Kaarina Maununtytär"
- Kaulaliina
- Sormikkaat
- Huivi
- Jokin jumppapallon tapainen
- Ihana lyhty/purkki, jota olin toivonut
- Body Shopin lahjakortti
- Rahaa
- Suklaata ihan liikaa!
- Kynsilakka
- Yliviivaustussi
- Sex and the City season 1
- Kynttilä
- Ripsiväri
- Body Shopin oliivivoide
- Satiiniyöpaita
- Lupaus ostaa nahkahansikkaat, kunhan löydän sopivat

Kiitos kaikille lahjoista!

Nyt on alkanut se kaikista paras osio aatosta - ilta, jolloin saa tehdä mitä huvittaa, fiilistellä ja järjestellä lahjoja, syödä koko kierroksen uudestaan ja suklaata jälkkäriksi, tuijottaa telkkaria, nörtteillä ja valvoa. Kaikki rispekti isotädilleni, joka antoi minulle kissanpennun unessani vähän aikaa sitten, ja jonka elämänopin olen painanut tiukasti korvan taakse: "mieti mitä panet suuhusi uudenvuoden ja joulun välillä, älä mieti mitä panet suuhusi joulun ja uudenvuoden välillä." Jes! Seuraavaksi feta-paprikapasteijoita, silakoita ja suklaata.

Koska olen liian mukavassa ja rennossa tilassa, en ryhdy pitämään palopuhetta joulun merkityksestä ja kaikesta siitä, mitä olen ymmärtänyt viime päivien aikana. Sanonpahan vaan, että seuraava joulu tulee olemaan erilainen! En tiedä vielä millainen, mutta onneksi sen miettimiseen on vuosi aikaa.



Rentouttavaa, lämmintä, rauhallista ja kaikin puolin ihanaa joulua jokaiselle!

Uusivuosi on sitten asia erikseen...! Stay tuned.

Ensi jouluksi baariin

Voiko tämän päivän eliminoida? Haluaisin uskotella itselleni, että perheeni on ihana ja tulemme hienosti toimeen.

Ja biojätepussi hajosi pohjasta kun olin nostamassa sitä roskikseen. Suoraan sanottuna hämmennyin niin paljon, että seisoin toimettomana minuutin. Kun toimintakyky palasi, tarkistin, ettei kukaan nähnyt ja juoksin karkuun. Oraville ja rotille hyvää joulua.

Minä, A. R. A. Bach

Kävin siivoilemassa kotona viikonlopun jälkiä, ja kokeilin sitä banaani mikrossa -temppua, jonka piti poistaa banaanikärpäset. Se ei toiminut, koska ilmeisesti annoin kärpästen kärventyä liian vähän aikaa. Pelkäsin, että banaani ylikuumenee!

Huomasin, että viinipullot olivat huomaamattani muodostaneet jouluisen väriyhdistelmän! Ja ei, en juonut noita kolmea itse.



Olin myös saanut joulukortteja! Luulin ensin, ettei kukaan ystäväni harrasta joulukortteja (paitsi StaffPoint, jolta sain jo viime viikolla joulukortin sloganilla "keskitymme ihmiseen" tjsp), ja oli ihanaa avata ovi ja huomata lattialla korttitulva. (Okei kolme korttia, tulva!)



Menin yhdeksältä Saran kanssa Laulu-Miesten joulukonserttiin. Jotenkin tuo niiden kirjoitusasu tekee pahaa. Konsertti teki kuitenkin hyvää, koska maailman sympaattisin asia on leppoisa PAPPA. Ja niitähän siellä riitti, söpöjä vanhoja pappoja, jotka veisasivat hartaasti.

Kuitenkin paras juttu oli se, että Saran kaveri, jonka kautta tuonne konserttiinkin menimme, on töissä kirkossa, ja pääsin konsertin jälkeen kokeilemaan urkuja! Oli tosin vähän pakanallinen fiilis hengailla kirkossa sulkemisajan jälkeen. Ajateltiin Saran kanssa, että siellä olisi voinut leikkiä piilosta, ja kun olisimme jääneet lukkojen taakse, niin olisimme yöpyneet siellä ja nähneet yöllä ilmestyksen tai näkyjä, joiden ansiosta olisimme tulleet uusina ihmisinä ulos aamulla. Me, isä, poika ja pyhä henki.



Tulessa!

Enää huominen jäljellä, ja on jouluaaton aika. Aattona televisiosta tulee maailman paras asia.



Sitten lopuksi pieni anteeksipyyntö: olen pahoillani, että kirjoitan nykyään todella huonosti ja rönsyilevästi ja yksipuolisesti ja naiivisti. Yritän parantaa tapani ensi vuoden puolella!

Itseaiheutettua tuskaa

Eräs asia, joka ärsyttää aivot piloille, on ruoka, joka ei ole heti valmiina syötäväksi. Esimerkiksi mango. Tai avokado. Tai vadelmamousse, jonka nokkelana tyttönä osasin ihan itse valmistaa. Tarvitsi vaan löytää kaapista pussi, jonka sisällä olevat jauhot kaadettiin kulhoon. Sitten lisättiin 1,5 dl maitoa ja vatkattiin vimmatusti. Olin jo ryntäämässä koko kulhon ja lusikan kanssa takaisin makaamaan patjalle ja katsomaan arvatkaa mitä sarjaa, mutta sitten minua ystävällisesti valotettiin siitä, että moussen tulisi olla 30 minuuttia kylmässä, ennen kuin sen voi syödä.

Tuskalliset 30 minuuttia. DVD ei lähde tosiaankaan pyörimään ennen moussen ilmestymistä syötävien kirjoihin!

Tänään piti mennä luistelemaan kavereiden kanssa, mutten mennyt, koska nyt on niin totaalinen makaa patjalla ja kuole -päivä. Joskus näistäkin päivistä voi nauttia. (Paitsi Lila ja sen kaverit voisivat olla vähän hiljempaa viereisessä huoneessa!)

Viikko!


Tykästyin jotenkin tähän bändiin!

Turhuuden huipentuma

Olen siirtynyt Haagaan. Tuntuu vaihteeksi ihan mukavalta nukkua huoneessa, joka on kaksi kertaa asuntoni kokoinen! Unohdin tietysti puolet tavaroista kotiin, mutta väliäkö sillä, kun taidamme mennä sinne istumaan iltaa kuitenkin.

Huomenna paketoin viimeiset lahjat ja syön syön syön syön. En tosin tiedä vielä mitä. Isä osti äsken pussin satsumia.

Tänne rantautuessani tutkin vähän eteisen kaappia, ja unohdettu "aktivistitakki" on päätynyt jälleen seuraani!
Yritin ottaa siitä itse kuvaa. Tyriks meni! Mutta näkyy sitä vähäsen.







Kynsilakan comeback!

Hah, elämä on ilmeisesti soljunut siihen pisteeseen, ettei minulla ole enää sanottavaa mistään. Todisteena jo toinen "MULLA ON TÄLLAINEN VAATE" -postaus.

Hyi Aida häpeä! Ja vastaukset tuleviin kysymyksiinne
- Ei, mulla ei nyt ihan oikeasti ole parempaa puuhaa
- Jep, mun mielestä on ihan oikeasti hauskaa tehdä turhia postauksia
- Juu, ihan oikeasti elämäni on joskus näin virikkeetöntä.
- Joo, lopetan tämän nyt ja lähden istumaan iltaa kotiin. Hahaha. Tulee sinne muitakin. Ihan oikeasti.

Siivouspäivä ja laiskottelupäivä

Ah autuutta! Kotona on vihdoinkin kiiltävää ja puhtoista, tavarat ovat järjestyksessä, telkkari ja turhat vaatepussit kuluttavat varastokoppia, roskapaperit ovat paperinkeräyksessä, ja tärkeät hyvässä järjestyksessä kansioiden uumenissa.

Tiedän, tarkoitukseni oli köpötellä Haagaan. Olin aikeissa ryhtyä pakkaamaan, mutta kun kaikkialla näytti niin puhtaalta ja siistiltä ja tajusin, etten voi raahata koko vaatekertaani mukaan, niin päätinkin jäädä tänne.

Ajattelin myös lähteä salille juoksemaan, mutta tajutessani Isan (vakiosalikaveri) olevan Pariisissa, lähtökynnys kasvoi kaksimetriseksi. Minähän en mene salille yksin! Tarvitsen jonkun, jolle voin puolustella itseäni, kun näytän typerältä. On paljon nolompaa juosta yksin juoksumatolla ja sitten yhtäkkiä täräyttää jollekulle tuntemattomalle, että JEP tiedän, näytän idiootilta ja olen idiootti ja tiedostan sen. Jos Isa juoksee vieressä, voin välttyä sanomasta tuollaisia asioita, kun on muutakin puhuttavaa.

Nyt täytyy vaan myöntää itselleen, ettei tänään ole tapahtunut yhtikäs mitään.
Paitsi, että Lorelai ja Sookie riitelivät, Emily alkaa vaikuttaa pikkuhiljaa sympaattiselta, ja yksi nainen oli täydellisten naisten Mary Alice.

Ja nyt ihan oikeasti, mitä noille banaanikärpäsille pitäisi tehdä? Niillä on ilmeisen vilkas seksielämä, kun jälkeläisiä putkahtelee joka suunnasta sankoin joukoin. En haluaisi olla ilonpilaaja, mutta voikohan niitä myrkyttää? Kun jätän luukkuni valvomatta muutamaksi päiväksi, ei olisi kivaa, että kotiin palatessa vastassa on jo viidennen polven banaanikärpäslapsenlapsia.

Byhyy! Vahvin myrkky kotonani taitaa olla putkenavaaja, joka on muistaakseni loppu.

Ja vielä tiedoksi, että olin oikeassa:

Se on kotipaperi!

KUNG POO!

Heräsin tänään yhdeltä. Nousin ylös ja ymmärsin, että nyt on ihan toden totta loma, ja lomalla tulee sellaisiakin päiviä, jolloin ei ole sopinut tekevänsä yhtään mitään itse tai kenenkään kanssa. Onneksi Anna on tullut Helsinkiin koko loman ajaksi! Päätin suoda itselleni halvan kiinalaisen aterian ja kahvit hänen seurassaan.

Jatkoimme kiertelyä keskustassa, ja nappasin mukaani värittömän kynsilakan ja tämän mekon! Anna osti farkkulegginsit.





Pieni kaula-aukko-ongelmanratkaisu tosin täytyy vielä tehdä... Huom! Poistin kynsilakan! En muistanut edes, miltä kynnet näyttävät ilman sitä.

Istuimme Stockmannilla erään nurkan portailla varmaan tunnin ja hölötimme Amsterdamin matkasta. Aloitan lähtölaskennan tänään! 10! Hostellielämä on parasta maailmassa! Heti huutomerkin liikakäyttämisen jälkeen! Kävimme myös seitsemännen kerroksen megalahjapakkaamossa istuskelemassa, juomassa vettä ja puhumassa kovaan ääneen lahjojen pakkaamisesta. Yhtäkkiä iski vaan sellainen fiilis, ettei meitä kaivattu siellä, ja lähdimme pois. Täyteen hissiin tuli äiti ja pieni lapsi. Hississä oli kuolemanhiljaista, kunnes lapsi kysyi äidiltään "äiti missä sä oot?" Kaikki nauroivat. "Äiti on tässä."

Huomenna aionkin urakoida sellaisen suursiivouksen, että kalorit helvettiin! Aion pudistella, pyyhkiä, järjestellä, lakaista, hinkata, hioa, rymistellä ja lopulta pakata rinkan täyteen kamaa ja siirtyä puolen omaisuuteni kanssa Haagaan.

Muita hyviä asioita:
- Kukkani on puskenut ihan uuden ja pitkän verson, eli olen hyvä kasvin pitäjä, eli olen onnistunut elämässäni tähän asti, ja voin saada joskus kaksi mustaa kissaa
- Katson koko illan Gilmore Girls season 2sta, juon teetä ja syön tomaatti-basilika-varmakoppenin
- Jouluaattoon on alle viikko!
- Olen tiskannut
- Olen nähnyt aika kiitettävästi kavereitani

Ei niin hyviä asioita:
- Kotiini on hyökännyt banaanikärpäsarmeija, koska annoin bioroskiksen olla liian pitkään vailla tyhjennystä
- Hiukseni tuntuvat kasvan tuskallisen hitaaseen tahtiin
- Kuulin, että Heavy Metal -luentopäiväkirja pitäisi palauttaa jo huomenna. Eiköhän sen aika äkkiä sutaise.