keskiviikko 10. joulukuuta 2008

Iida

Jeesuksella ja Luciallakin on oma päivänsä, niin miksei sitten ystävälläni Iidallakin, joka on tänään saavuttanut kunnioitettavan (tai miten sen nyt ottaa) kahdenkymmenen vuoden iän. Tästä lähtien siis sinunkin Iidaseni on lopetettava 1) huippiksen katsominen 2) siiderin lipittäminen ja 3) kirosanojen käyttäminen, koska kukaan itseään teini-iän ylittäneenä ihmisenä käsittelevä henkilöhän ei moista harrasta.



Olemme tunteneet toisemme laskujeni mukaan yli 14 vuotta, ja siinä ajassa on ehtinyt tapahtua vaikka mitä: olen kerran sylkenyt Iidan päälle, olemme tehneet variksenpelättimen nimeltä Tatjana, olemme leikkineet huispausta koulun pihalla, pissinukkeleikkiä, pehmoleluleiriä, dalmatialaisia, tehneet Greippi-nimistä lehteä, kirjoittaneet kirjevihkoa (aihepiiri: pojat), kiusanneet saksanopettajaamme (huoh!), vetäneet Minikids-kerhoa (!!! hahahaha voi luoja sentään!) ja askartelukerhoa, saaneet yliannostuksen Macaron-leivoksia ja tuijottaneet putkessa Greyn anatomiaa. Meillä on ollut bändi nimeltä Avaruustytöt. Spaissareista Iidan lemppari oli Geri. 11-12-vuotiaana teimme väärennettyjä swappeja (tietämättömille tiedoksi, että ne ovat sellaisia pienen vihkosen tyyppisiä vaihdeltavia juttuja, jonka kautta sai kirjekavereita) ja yhdessä ollaan myös koettu tukkijoet, kahdeksan naista, ysien konsertit, ... ah ajan virtaa!

Olin aina pienenä kateellinen Iidalle, koska Iidalla oli
- Pidemmät hiukset, jotka sai letille
- Enemmän Barbeja
- Intiaanibarbi, chinchillaturkki, kultainen Barbie-sohva, vaaleanpunainen auto, johon Ken mahtui istumaan esimerkiksi tuon Intiaanibarbin kanssa!
- Novascotiannoutaja Melli (pahimman koirakuumeeni aikaan!)
- Äiti, joka leipoi usein
- Oma "palsta" Toimelassa
- Kivemmat pikkusiskot kuin minulla
ja
- Olin myös hirveän kateellinen, kun Iida osasi soittaa Aaronin (vai Thompsonin?) pianokoulusta enemmän kappaleita kuin minä. Voi itkujen itku, en tiedä kuuluiko teille asti, kun yritin harjoitella niitä.
- Iida sai myös aina kokeista tosi hyviä numeroita.

Nykyään Iida on teologianopiskelija, joka hoitaa aika usein lapsia kuntosalin leikkipaikassa ja asuu Antin kanssa kivassa asunnossa. Välillä Iida kutsuu ystäviään syömään jotain hienoista astioistaan. Se on kivaa! Iida osti minulle tuparilahjaksi tomaatinkovertimen, se oli mitä mainioin lahja.

Onneksi olkoon, Iida 20 vuotta!
(Muistathan pitää synttärit ja säästää tallentavaan digiboksiin Greyn anatomiat, että voin tulla katsomaan ne pian! Syntymäpäivälahjaksi lupaan tanssia Rudeboxin.)


Tässä vielä sinulle lahja. Facebookista ei varmasti olisi löytynyt! Arvaatko mikä se on?

3 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Aaaaaaa <33333333

Ihana Aida! Musta ei ookaan ikinä kirjotettu omaa blogimerkintää :D Ahhahah, repeilin niiin noille lapsuus&nuoruusmuistoille ja varsinkin tolle kyylälle!!!

Ihanaa <3 Ens viikolla sit kyl Grey's Anatomy -aamupäivä! Taidankin tästä mennä kattomaan sen uusimman jakson. :)

Anonyymi kirjoitti...

saamarin harakka...%%66##% vai muka kivemmat pikkusiskot

Aida kirjoitti...

iida JOO käviskö vaik maanantai? voisin vähän parannella mun post-krapulaani!

romy, sori mut mun ja emman "tappovaris"-leikki (jossa me peloteltiin Liisaa) oli aika paljon kivempaa kuin sun raahaaminen pois kivikasasta verta silmäkulmasta vuotaen :D ps. ostin uuden pipon, saat sun pipos takas (voin kyl pitää sen jos et haluu sitä..;))